· 

Kuinka hengitys avuksi taistelussa viruksia vastaan?

Hengitys on osa meidän kokonaisvaltaista hyvinvointia

 

Tiedämme kuinka ravinto vaikuttaa kehoomme, mutta hengityksestä vähemmän. Voimme olla ravinnotta viikkoja, ilman vettä jopa päiviä, mutta happivajaus tappaa meidät minuuteissa. Voimme siis sanoa, että hengittäminen on kehomme tärkeimpiä toimintoja. Me tiedämme, että jos syömme terveellisesti se vaikuttaa elimistöömme positiivisemmin, kuin jos syömme epäterveellisesti. Mutta tiesitkö että myös hengittämällä väärin voit sairastuttaa kehosi ja vuorostaan hengittämällä oikein parantaa terveyttäsi? Tässä on muutamia vinkkejä, kuinka vahvistaa keuhkojasi ja koko elimistöäsi, jotta se on valmis taistelemaan ulkopuolisia uhkia vastaan. Kaikki linkit, viittaamiini tutkimuksiin ja alkuperäiseen artikkeliin löytyy tekstin lopusta. 

 

Ensimmäinen tärkeä vinkki on hengittää nenän kautta.

 

Iho, vatsa, nenä ja keuhkot ottavat ensimmäisinä vastaan ulkopuoliset uhat. Ihon ja vatsan ph-arvot ovat happamia, ihon noin 5.5 ja vatsan 1.5-3, joten ne toimivat erinomaisesti suojelemaan viruksia, bakteereja ja ilman epäpuhtauksia vastaan. Keuhkojen PH on sensijaan emäksinen, joka mahdollistaa hapen siirtymisen vereen, mutta on heikko suojautumaan ulkopuolisia partikkeleita vastaan. Tämän takia nenä on ehdottoman tärkeä elin keuhkojen suojaamisessa. Nenän limakalvot ja nenäkarvat suodattavat ilmassa leijuvista partikkeleista ja viruksista noin 75%. Jos hengitämme suun kautta, ilma pääsee suodattamattomana suoraan keuhkoihin, jolloin elimistömme yksi suojauskeino jää käyttämättä. Mitä pidemmälle keuhkoputkea ja keuhkoja suodattamaton ilma pääsee, riski tulehduksille ja tartunnoille kasvaa. Hengitysmaskin teho heikkenee nopeasti ja voi antaa vääränlaisen turvallisuuden tunteen. Kiinassa on tutkittu, että lapset hengittävät usein suu auki hengitysmaskin kanssa, koska nenän kautta hengittäminen vaikeutuu maskin kanssa. 

Käsien pesu ei riitä taistelussa viruksia vastaan, jos samalla hengitämme 10 000-20 000 litraa suodattamatonta ilmaa joka päivä suoraan keuhkoihin. 

 

Kylmä ja kuiva nenä on alttiimpi viruksille. Tokion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin, kuinka perusflunssavirus reagoi kylmässä nenäontelossa. Tutkimuksessa huomattiin, että kylmässä nenäontelossa virus lisääntyy paremmin kuin lämpimässä. Koronaviruksesta kukaan ei vielä tiedä tarpeeksi, mutta jos se käyttäytyy samalla tavalla, kylmä nenä on sille suotuisampi kasvualusta. 

Kun hengität sisään, nenä viilenee ja kuivuu, kun se kosteuttaa ja lämmittää keuhkoihin matkalla olevaa ilmaa. Uloshengittäessä nenä lämpenee 38C ja kosteutuu 100% keuhkoista palautuvan ilman myötä JOS hengität ulos nenän kautta. Jos hengitämme nenän kautta sisään, mutta suun kautta ulos, nenän lämpötila tai kosteus ei palaudu. Jos taas hengitämme suun kautta myös sisään, nenä on jatkuvasti kuiva ja kylmä. 

 

 

Typpioksidi (NO) on antibakteerinen ja antiviraalinen aine, jota muodostuu nenäontelossa. Kun hengität sisään hapen mukaan erittyy nenäonteloista typpioksidia, joka kulkeutuu keuhkoihin avaten keuhkoputkea, jotta ilma pääsee helpommin etenemään. Typpioksidi myös laajentaa verisoluja, jotta happi pääsee siirtymään paremmin keuhkoista vereen.

Typpioksidilla on myös toinen tärkeä tehtävä, joka liittyy sen kykyyn tappaa mikrobeja ja estää niiden kasvua.Koronavirus kuuluu samaan perheeseen kuin SARS ja 2005 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että typpioksidi estää SARS-virusten monistumista. Suun kautta hengittäessä ilmaan ei tule typpioksidia. 

 

Hiilidioksidi on antibakteerinen aine, jota käytetään myös ruoan pakkaamisessa. Sen hyödyistä on tehty monia tutkimuksia mm. kuinka

  •  leikkaushaavan altistaminen 100% hiilidioksidille vähentää tulehdusten riskiä
  • vesi, joka oli altistettu hiilidioksidille toimi virusten ja bakteerien tappajana
  • stafylokokki kasvoi tuhat kertaa enemmän normaalissa ilmassa vs. ilmassa, jossa oli hiilidioksidia. 

 

Tee näitä muutamia treenejä päivittäin vahvistamaan hengityslihaksia, keuhkoja ja elimistön kykyä taistella viruksia vastaan.

 

 

      1.     Hengitysrytmin rauhoittaminen ja nenähengityksen harjoitteleminen

 

Ota hyvä asento istuen tai seisten. Varmista että ryhti on suora, jotta hengitys kulkee paremmin.

Laita kädet alimpien kylkiluiden kohdalle ja hengitä sisään niin että kyljet leviävät sivuille. Hengitä nenän kautta sisään laskemalla neljään ja ulos nenän kautta kuuteen laskemalla. Ennen sisäänhengitystä ja uloshengitystä pidä pieni tauko. 

 

      2.     Hengitysharjoitus vahvistamaan hengityslihaksia

 

Hengitä sisään samalla tavalla kuin harjoituksessa 1, mutta uloshengityksellä säädellään ilmaa. Sihise pitkällä ja kiinteällä s-kirjaimella pitäen kyljet auki mahdollisimman pitkään. Tämä auttaa vahvistamaan hengityslihaksia.

 

      3.     Tehosta typpioksidin muodostumista nenäontelossa

 

Hyminä lisää ilmavirtaa nenäonteloissa ja sitä kautta typpioksidin lisääntymistä 15-20 kertaa enemmän verrattuna normaaliin uloshengitykseen.

 

Hymise jotain kappaletta 5-10min päivässä noin 2-3krt, tämä auttaa myös avaamaan tukkoisen nenän ja lisää typpioksidin muodostumista. Samalla voit hieroa nenän ympäristöä ja kasvoja, tämä parantaa verenkiertoa alueella. 

 

Pysy terveenä ja muista hengittää! 

 

 

Ref.

https://www.pnas.org/content/112/3/827.full

https://www.pnas.org/content/112/3/827.full

https://link.springer.com/article/10.1007/s00464-003-9334-z

https://www.nature.com/articles/s41545-018-0027-5

https://www.cardiainnovation.com/Filer/CO2%20insufflation%20deflects%20airborn%20contamination.pdf

https://www.consciousbreathing.com/articles/five-top-breathing-tips-protect-against-coronavirus/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=newsletter-3-2020

 

 

Write a comment

Comments: 0